Blog Layout

Miten työpsykologi voi tukea työyhteisöä?

20. lokakuuta 2017

Psykologi on ihmisen käyttäytymisen, ajattelun ja tunne-elämän asiantuntija. Työterveyspsykologi voi yksilön lisäksi tukea myös työyhteisöä, tavoitteena on tällöin yhdessä lisätä työnteon ja työyhteisön edellytyksiä ja toimivuutta.

Akuutit kriisitilanteet

Yritykset osaavat hakea psykologin palveluita silloin, kun jossakin palaa. Työyhteisössä on esimerkiksi pitkälle edennyt konflikti, joka näkyy jo sairauspoissaoloina tai työyhteisö on kohdannut akuutisti jotakin traumaattista kuten väkivaltatilanteen tai työtoveri on äkillisesti kuollut. Näissä tilanteissa työn perustehtävän hoitaminen häiriintyy ja tarvitaan hätäensiapua.

Työyhteisön erilaiset persoonat voimavaraksi

Olen ylpeä suomalaisessa yhteiskunnassa olevasta työntekijän vahvasta yksilönsuojasta, itsekin olen aikaisemmin nauttinut siitä. Minulle työntekijänä ei voi sanoa kuin vahvojen sääntörikkomusten yhteydessä ”Ei tartte tulla enää huomenna töihin”. Toisaalta joskus työyhteisössä on vaativia, haastavia persoonia – äärimmäisissä tapauksissa koko työyhteisö kärsii yhdestä yksilöstä. Esimies voi näissä tilanteissa konsultoida työpsykologia. Käytetty ja monesti toimiva menetelmä on yhteiskeskustelu asianosaisten ja konsultin kesken. Joskus näissä tilanteissa yritykset päätyvät ottamaan lisätukea psykoterapeuttien toteuttamasta lyhytpsykoterapiasta.

Johtoa sparraamalla kohti tavoitteita

Hyvän johtamisen merkitys tunnistetaan yhä selvemmin. Johdon valmennus, coaching, on prosessiluontoinen sarja yksilö- tai johtoryhmätapaamisia työterveyspsykologin kanssa, tavoitteena on esimerkiksi oman johtajuuden tai uuden strategian tehostaminen yhdessä sovittujen tavoitteiden suuntaisesti. Ulkopuolinen luottamuksellinen sparrausapu avaa uusia tapoja nähdä toimintatapoja ja johtamista – ja kehittää sitä edelleen. Piilossa olevan potentiaalin ja voimavarojen löytämiseen auttaa rinnalla usein käytetty WorkPlace Big5 tai PK5 henkilö- ja tiimiprofilointityökalu.

Työnohjauksella potentiaali käyttöön ja kuormitus tasaisemmaksi

Työelämä on vaativaa, työntekijät ovat asiantuntevia, monialaisia osaajia – myös tulostavoitteet ovat kovia. Työterveyspsykologin työssä havaitsen pärjäämisen ja suorittamisen kulttuurin vahvistuneen – jos nyt suomalaiset eivät siinä ole koskaan huonoja olleetkaan. Ajoittain motivaatio laskee ja työntekijä ei tee töitä täydellä potentiaalilla. Yksinäisyyden/yksin jäämisen tunne edellisiin yhdistettynä voi johtaa uupumiseen. Työnohjauksen avulla löytyy keinoja työn kuormittavuuden säätelyyn, ammatillinen kokemus vahvistuu ja samalla tuetaan työyhteisöä muutospaineissa. Työnohjaus prosessina nostaa esiin työntekijöiden kokemien ilmiöiden samankaltaisuuden, normaaliuden. Työnohjaus tukee ryhmää yhdessä työnohjauksen loputtuakin kehittämään työtään ja siten helpottamaan arjen kuormitusta. Samalla pyritään pysäyttämään arjessa valitettavan yleinen ja työhyvinvointia laskeva ”valituspuhe”.

Työpsykologi arjen kuvaajana ja sparraajana

Työterveyspsykologi on monesti mukana työpaikan arjen kivoissa hetkissäkin kuten kehittämispäivissä. Käsiteltävä aihe näihin voi löytyä esimerkiksi organisaatiossa jo tehtyjen työyhteisökyselyiden kautta. Itse arvioin myös sosiaalista ja psyykkistä työkuormitusta esim. Tikka ryhmähaastattelumenetelmällä tai olenpa joskus haastatellut koko työyhteisön jäsenet 10 minuutin ”pikatreffeillä” tyyliin plussat, miinukset ja jos voitaisiin muuttaa vain yksi asia, niin mikä se olisi ja miten sen tekisit.

Yhteistyössä on voimaa. Kehitetään yhdessä työtä ja sen tekijöitä!

Blogi julkaistu alkuperäisesti Finla työterveyden nettisivuilla.

Toiminimiyrittäjästä osakeyhtiöön - minun polkuni Rohkeasti Avoimeksi

4. kesäkuuta 2021
Olen kahden yrittäjän lapsi, mutta en ole koskaan kokenut olevani yrittäjän lapsi. Olen maanviljelijöiden lapsi, maatalousyrittäjien lapsi. Ainut muisto yrittäjyyden kiemuroista oli veroilmoituksen teon aika. Silloin kaupallista alaa opiskellut aikuinen siskoni tuli kotiin ja tuvan pöydälle leviteltiin miljoonia papereita ja jollakin tavalla ilmassa oli jotain erilaista kuin kotimme ilmapiirissä yleisesti. Ehkäpä tästä syystä toiminimiyrittäjyyden yksi helpoimmista nakeista oli mielestäni veroilmoituksen teko ;-).

Työstressi Senegalissa - lomailevan työpsykologin mietteitä

4. kesäkuuta 2021
Kerroin pojallemme, että Villassamme on töissä kaksi kotiapulaista vierailumme aikana, sillä yksin pääkokki Nabou ei pärjää. 15-vuotias vastasi kysymyksellä tähän: "Miksi?". Tämä on ehkä selkein ero kahden eri työkulttuurin välillä, länsimaisen Suomen ja afrikkalaisen Senegalin. O nko kyseessä se, että kotiapulainen ei pärjäisi yksin vaan ei oleteta, että hänen pitää pärjätä? Ei vaadita, että pitää pinnistellä, olla tehokas/ylitehokas? Ja työntekijä ei miellä työtä pakoksi, joka pitää tehdä saadakseen rahaa, jolla saa nauttia vapaa-ajasta? Yhdeksän päivän havainnointini tulos on se, että Senegalissa työn teon oletetaan olevan rentoa, ei pinnistellä väkisin, voidaan olla vaikka pidempään töissä, kun vaan työt tehdään rauhalliseen tahtiin. Ylityökorvausta ei kuitenkaan saa 😉. Haluan korostaa, että kirjoitan havainnoistani, minulla ei ole tietoa, en ole asunut/työskennellyt itse Senegalissa. En siis sano, että havaintoni ovat oikeita. Havainnointini koskee lähinnä oman Villamme työntekijöiden toimintaa. En myöskään voinut keskustella kotiapulaisten kanssa, sillä meillä ei ollut yhteistä kieltä (paitsi google kääntäjä). Mieluusti minua saa haastaa, kommentoi kommentointikenttään omista ajatuksistasi ja oikeasta tiedostasi – moni on oikeasti tehnyt töitä Afrikassa ja siten osaisi antaa perustellumpaa tietoa. Kotiapulaisen tehtäviin kuuluu hakea aamulla torilta ruokatarvikkeet (plus pitkin päivää puuttuvia muita tuotteita autonkuljettajan kanssa) sekä laittaa niistä aamupala, lounas ja päivällinen. Hän siivoaa myös yleiset tilat ja makuuhuoneet. Lisäksi tarvittaessa pyykkää ja huolehtii Villan vieraiden hyvinvoinnista – taikoo pyydettäessä kynsisakset yms. Villan työntekijät tekevät työtä rennolla otteella ja hymyillen. Jos olen huoneessani, kun apulainen olisi tulossa sitä siivoamaan, niin hän odottaa portailla istuen niin kauan kuin tulen huoneesta ulos. Ei kiireen häivää ja odotellessa ei näpytellä puhelinta yms.

Minäkö psykologin tarpeessa?

2. elokuuta 2017
Mieleeni on piirtynyt kuva reilun parinkymmenen vuoden takaa. Olen nuori, vain vähän kokemusta omaava psykologi ja vastapäätä minua istuu asiakas, joka selvästi pelkää. Hän ei oikein tiedä miten päin istuisi, ja usein istuukin ihan tuolin reunalla, ikään kuin valmiustilassa juoksemaan heti ovesta ulos. Aika on muuttunut. Nykyisellään entistä useampi ”pyytää" päästä psykologille. Vastaanotolla istutaan rennosti nojatuolissa ja usein lopetellessa asiakas toteaa ”Menipä tunti nopeasti”. Jälkimmäinen myös siinä tilanteessa, että asiakas on aloittanut istunnon lauseella ”En tiedä mistä oikein aloittaisin?”. Tähän psykologi tyyliin: ”Älä huolehdi, mä hoidan kysymiset, aloitetaan vaan jostakin, kerro vaikka mitä/ketä sun elämään kuuluu?”.
Share by: